Sattumusten suma

Seuraavaksi onki sitten melkonen tarina kerrottavana. Eipä ois uskonu, että suunnitelmat (jos niitä nyt on ollukkaan) muuttuu näin radikaalisti yhtenä aamuna :D

Eli hommahan meni sitten näin. Mount Isalta startattiin jo hyvissä ajoin, kun siinä paskaläävässä ei kiinnostanut viettää yhtään ylimääräistä sekuntia. Otetttin nokka kohti Alice Springsiä, joka oli reilun 14 tunnin päässä. Parin tunnin ajomatkan jälkeen ohitettiin pysähdyspaikka, missä pari autollista nuoria oli juuri aamupallalla. Siinä todettiin että on täällä muitakin samoissa puuhissa kuin mekin. Puolen tunnin päästä tästä, molemmat autot pyyhälsivät meidän ohi. Nopeusrajoitukset vaihtuivat Queenslandin jälkeen 110km/h -> 130km/h mutta talodellisista syistä ja kiireen ollessa minimissää me köröteltiin satasta.

Hetken päästä kiinnitettiin huomiota horisontissa olevaan, tien viereen pysähtyneeseen autoon. Lähestyessämme autoa huomattiin, että se ei ollutkaan pysähtynyt, ainakaan kuskin tahdosta, vaan katollaan ojassa ja auton vieressä istui osa aikaisemmin näkemistämme nuorista. Heitettiin heti uukkari, koska auto näytti siltä, että siellä tarvittiin apua ja ihmisille on varmasti käynyt huonosti. Tavarat olivat pitkin penkkaa ja autonosia siellä täällä. Paikalle saavuttuamme, kysyttiin heti että onko kaikki kunnossa, johon porukka nyökkäili myöntävästi. Heistä näki heti että kaikki ovat ihan shokissa, joten mentiin heidän luokseen katsomaan onko kaikki varmasti OK. Kaikki valitteli niskojaan ja jokaisella oli pieniä haavoja käsissä ja jaloissa, mutta ihmeenkaupalla kellekkään ei ollut sattunut kuitenkaan yhtään sen pahemmin. He kertoivat, että kellään ei ollu turvavöitä ja auton syöksyessä ojaan he olivat lentäneet päin tuulilasia. Me kyseltiin, että mitä oli tapahtunut, jolloin yksi heistä kertoi, että auto oli haukannut eka oman kaistan reunuksen yli, kuski oli korjannut takaisin auton tielle, jonka jälkeen se oli sinkoutunut suoraan vastakkaisen puolen ojaan ja kierinyt katolleen.

Ei hyvältä näytä...

Kuin ihmeenkaupalla porukka oli selvinnyt tästä hengissä, auto oli kuitenkin sen verran hurjassa kunnossa, että me ainakin kuviteltiin sieltä löytyvän jotakin paljon pahempaa. Hetken päästä heidän ystävät toisessa autossa saapuivat paikalle. Porukassa alettin keräämään ehjänä säilyneitä tavaroita ojasta yhteen kasaan. Me tarjottiin kolarissa olleille kyyti lähimpään kaupunkiin, jos he haluisivat mennä sairaalaan. Porukka oli kuitenkin niin hyvässä hapessa, että kenelläkään ei ollut siihen tarvetta. Koko seurue oli myöskin menossa Alice Springsiin, joten tarjouduttiin antamaan heille kyyti, olihan meillä täysin sama suunta ja autossa tilaa.

Me pakattiin oma automme niin, että saattin takapenkit tyhjiksi ja ojassa olleet kamat pakattiin seurueen toiseen autoon. Tuntui hullulta, että he vain jättivat auton ojaan, vaikka olihan se täysin korjauskelvottomassa kunnossa. Matkalla pysähdyttiin poliisiasemalle, jossa heidän piti käydä kuulusteluissa ja tehdä pakolliset paperityöt. Porukka alko tässä vaiheessa jo hieman rauhoittua ja päästä yli pahimmasta järkytyksestä.

Ihmeellisiä kiviä aavikolla.

New car smell!

ABO päivätöissä.

Seruaavaksi suunnitelmissa oli löytää paikka missä käydä suihkussa ja mahdollisesti yöpyä, ketään kun ei kiinnostanut ajaa pimeässä. Motarin varresta löytyi caravan parkki, missä päästiin hieman freesautumaan. Kylmä suihku tuntui enemmän kuin hyvältä tossa vaiheessa. Parkkipaikalla olikin sitten vähän toisenlainen meininki :D Paikalliset = Aboriginaalit myskäsivät kännissä ja tujjottelivat meitä jotenkin oudosti. Yhessä todettiin, että täältä pitää päästä pois, aurinkokin alkoi uhkaavasti laskea. Tunnin ajomatkan päästä löytyi pysähdyspaikka missä oli vessa ja grillikatos. Porukassa väsättiin pienet iltapalat, ja kaikkien onneksi autostamme löyty toinen viinitonikka, minkä olimme Airlie Beachiltä ostaneet. Jotenkin tuntui, että pieni tunnelman keventäminen oli enemmän kuin paikallaan.

Juomapelien merkeissä tutustuttiin himen toisiimme ja vaihettiin matkatarinoita puolin ja toisin.  Tämä uusien tuttavuuksien porukka koostuu, kahdesta Korealaisesta, kolmesta Italialaisesta sekä yhdestä Israelilaisesta. Eli melkoisen sekalainen seurakunta on kyseessä :D Parin tunnin turinoinnin jälkeen oli korka aika painaa yöpuulle, sen verran hurja päivä oli takana. Nukkumisesta ei kuitenkaan tullut yhtikäsmitään. Autossa oli lähemmäs +30 ja hiki virtasi solkenaan. Seuranamme olleet moskiitot, murkut ja torakat ei myöskään helpottaneet elämää ollenkaan.

Aamulla noustiin auringon kanssa samaan aikaan. Pienen aamupaloittelun jälkeen pakattiin autot ja suunnaattin kohti Alice Springsiä. Matka meni joutuisasti, porukan välillä kuorsatessa ja välillä jokaisen vuorollaa kotimaataan esitellessä.  Alice Springs tavoitettiin eilen iltapäivällä ja ensimmäiseksi etsittiin caravan park, missä voitiin yöpyä telttameiningeissä. Onneksemme uusilla ystävyyksillä oli varateltta, joten autossa nukkuminen ei tullut kysymykseen. Viimenen vuorokausi ollaankin jutusteltu ja saatu mahdollisesti uusia ideoita tulevaa reissuamme varten :)

Italialainen Master Chef :D

Natalie Israelista :)

Kartanlukuharjoitus.

Soon Koreasta :)

Irene Italiasta :)

Luca Italiasta :)

Meijän leiripaikka Alice Springsissä :P Ryöttänen?

Tänään on suunnitelmissa hankkia tarvittavia lisätarvikkeita, kuten vesitonkka ja jerrykannu sekä viiden päivän ruoat. Huomenna ollaan lähdössä porukalla aavikolle WUHUU! :) Käydään tarkistamassa ainakin Ayers Rock ja Kings Canyon...

HYVAA ISANPAIVAA BY THE WAY! TAALLA TAAS TEKNISIA ONGELMIA, MUTTA LAINAKONEELLA SAATIIN TAMA POSTAUS ILMOILLE...

Palataan siis viiden päivän jälkeen astialle! :)

- A&M