maanantai 26. maaliskuuta 2012

Paluu Kuningattaren maille.

Päivää te siällä!

Koska aina ei vaan jaksa näpytellä, niin päätettiin tehä tällänen viteoposti :) Vaihtelu virkistää ja kahvi on mustaa. Video on päivän jäljessä, koska eilen tuli pieniä ongelmia latauksen kanssa, mutta ei haittaa kesällä!

 Aloituskuvat onnistuu aina yhtä hyvin :-D
Coolein Ghettoblasteri!


Kamu tuli morjestamaan kun tehtiin lähtöä.
Ketun jumppahetki.

- A&M

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Under The Rainbow

G'Day!

Eipäs olla taas toviin kirjoiteltu, johtunee siitä, että kuluneet päivät ovat olleet melko indenttisiä keskenään. Säätiedotuksiin ei ole luottaminen tai paremminkin niitä ei kannata edes katsoa - ilma kun vaihtuu niikuin sukat jalassa. Päivän aikana saattaa tulla parisenkymmentä "pientä" kuuroa, joiden aikana sitä vettä tuleekin sitten ihan kiitettävästi. Kuuron jälkeen aurinko porottaa jälleen, kunnes seuraava saavi kaatuu niskaan. Välillä nämä molemmat vaikuttavat yhtäaikaa, eli sananlaskuun viitaten, kai se kesä on sitten tulossa ;)



Muutaman kerran näiden sateiden tullessa, ollaan kiitelty luojaa, että ollaan päästy siitä telttailusta eroon.  Teltassa elämä olis ollu jokseenkin epämukavaa, hankalaa ja yksinkertaisesti MÄRKÄÄ. Kyllä kelpaa kun on katto päänpäällä ja kuiva patja! :D Tälläsellä kelillä kun ei kummosia ole voinut puuhailla, niin ollaa vaan kotosalla läiskitty korttia ja puuhasteltu muuta vähemmän kehittävää.

 
Läpsymestaruuden finaalikoitos.

Naamavärkin ehostust.. SCARY?
Parikymmentä tuntia meressä liotti nenästä maalit irti :D
Ratkaisuna Zinkkiä pintaan!
Ollaanhan me keretty tuolla rannallakin onneks ravaamaan - eihän se sade haittaa jos vedessä lilluu :) Ainiin! Lupaili tuo säätiedotus ihan kohtalaisia aaltoja ja tuulta tänne itärannikolle yksi päivä. Sääukkeli joutui kuitenkin vähän perumaan lupauksiaan reiluista 8 metrin aalloista...




Paikalliset akrobaattisurffaajat :O



Tuntuu pikkuhiljaa, että alkaa tää Byron Bay olemaan aika nähty kylänen. Molemmat lasketaan jo päiviä, että  päästäisiin jatkamaan matkaa taas etiäppäin. Kuten aikasemmin todettiin, niin pahasti on jäänyt toi ADHD meneminen päälle, kun ei vaan osaa olla paikallaan :) Eilen havahduttiin valittaviin ääniimme "ärsyttää kun ei voi tehä mitään" "kylläpä on tylsää", kunnes tajuttiin, että pitääkö sitä nyt väkisin koko ajan olla jotakin äksöniä. Töihin kun palataan reissun jälkeen, niin varmasti kaiholla muistellaan näitä päiviä, kun sai vaan olla lötköttää :)


Kuuden päivän päästä jätetään siis Byron Bay taaksemme ja suuntaamme tuttuun Surfers Paradiseen, jossa käväsimme ihan reissun alkumetreillä :)

Kuin siisti bussi tai paku tai mikälie!
Nauttikeehan kevätauringosta!

-A&M

torstai 15. maaliskuuta 2012

Rottatouille.

Sateisia terveisiä Byronista. Viimeiset päivät on ollu sään puolesta vähän sitäsuntätä, joten eipä olla hirveemmin keretty ihmeempiä puuhastelemaan. Tänään sää näytti edes jotenki suotuisalta, joten niinpä me napattiin vuokraemännän pikku riisikeitin (auto) ja suunnattiin kohti vuoria ja vesiputouksia. Minyon falls niminen putous sijaitsee ihan tossa kymmenen kilsan päässä, joten se tuntui hyvältä idealta. Putouksen yläjuoksulle päästiin ihan auton turvin ja näkymäthän olivat oikein makoisat. Ensimmäisen kerran kun astuttiin tasanteelle ja eteen aukesi reilun 100 metrin putous, meinasi henki mennä väärään kurkkuun.

Minyon Falls.

Seuraavana ohjelmassa olikin sitten alajuoksun valloitus, joka osoittautui hieman huonommaksi ideaksi. Infotaulu kertoi polun olevan 2 km/2 tuntia. Alkumatka oli ihan miellyttävää metsäpolkua, mutta mitä lähemmäs tultiin itse putousta, sitä vetisemmäksi maasto muuttui. Polun päässä joutui melkein kahlaamaan mudassa ja vedessä, eikä itse putouksesta edes saanut kunnon kuvaa. Niinpä melko näreissämme suunnattiin takaisin autolle. Matkalla M löysi varpaastaan roikkuvan verta imevän iilimadon ja paniikissa nyki sen irti, A vakuutteli että ne eivät ole myrkyllisiä. Auto tavoitettiin hyvin hikisissä merkeissä ja A aloitti oman iilimato bongauksen. Pari limanuljaskaa löytyi jalasta ja yksi paidan alta kyljestä roikkumasta :P Kohtalaisen inhottavia otuksia ja hemmetin tiukassa kiinni. M vannotti tämän olleen sitten viiminen metsäreissu Australiassa ja koko matkan aikana. Reissu oli sen verran katala että nuo sanat voi hyvinkin pitää paikkansa :D

Pusikon takana se putous kohisee.
M:n tutut saattoivat bongata facebookista meidän katalat aikeet taannoin yhtenä iltana. Meitä on viimeöinä kiusannut "pieni" hiiri, tai paremminkin rotta. Mokoma syö eväät pöydältä, paskoo pitkin pöytiä ja lattioita, tiputtelee tavaroita hyllyistä ja näin ollen pitää huolen siitä, että emme saa nukuttua. Niinpä M sai kaupassa idean, -"hankitaan hiirenloukku!" ja pistetään mokoma jyrsijä päiviltä. Ajatuksena hyvä, mutta käytännössä tämä osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. Alta löydätte videon murhayritykseen, joten siitä ei varmaa enempää tarvitse satuilla :D Ja nyt sitten kettutytöt ja pojat silmät kiinni!


Ansa on viritetty.
(Pahoittelut videolla kuultavasta brutaalista ja epäsivistyneestä kielenkäytöstä - hyi meitä!)

Tässä nyt sitten odotellaan parempia kelejä, että päästään taas surffaamaan, sekun taitaa olla ainut aktiviteetti mitä täällä voi harrastaa. Tässä hieman kuvia alkuviikkoisesta surffikoulusta :D

M ottaa totisena aallon vastaan...
...ja eihän se ihan nappiin menny.
Suolaveden huuhtova huurteinen. Ahh <3

PIZZA-TIME @ EAGLE BOYS PIZZA!
Juustot leukaan ja menoks.

On tässä toki jo keretty Suomeenkin paluuseen liittyviä asioita hoitelemaan, vaikka reissua onkin jäljellä vielä kaksi ja puoli kuukautta. Asuntohakemus on pistetty vetämään ja A laittoi työhakemuksia sisään. Jos jollakin lukijalla on kontakteja Kotkan suuntaan, niin täällä olisi yksi motivoitunut rakennusinsinööri vailla työtä :)


Sen pituinen se.

 - A&M

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Oma viidakkokoti kullan kallis.

Hellurei!

Nyt on asetuttu taloksi meidän uuteen viidakkomajaan. Kyllä tuntuu hienolta pitkästä aikaa, kun saa olla ihan omissa oloissaan ja ennenkaikkea rauhassa. Asunto on kyllä loistavalla paikalla, keskustaan on matkaa parisen kilsaa ja rantaan vajaat 500 metriä sademetsän läpi :D Vaikka mökki on tiloiltaan hieman "rajoittunut" niin eipä hätää, kyllä tämä teltassa tai dormissa asumisen voittaa mennentullen!




Oma terde :)
In the jungle!
Hieman on ollut hankaluuksia keskittyä pelkkään oleiluun, on vissiin toi jatkuva meneminen jäänyt jotenkin päälle :D Kai siinä hetki menee, että tottuu sellaiseen normaaliin elämään taas. Eilinen oli kuitenkin hyvä esimerkki siitä, millainen hyvä, tavallinen päivä voi olla :) Aamulla herättiin ovesta sisään tunkeutuviin auringonsäteisiin, syötiin aamupala viidakkoterassilla ja kuunneltiin lintujen mekastusta. Puolenpäivän aikaan suunnattiin rantaan ja siellä aika hurahtikin kuin siivillä. M keskittyi suurimmaksi osaksi rusketuksen syventämiseen, aaltojen seassa lillumiseen sekä valokuvailuun. A keskittyi tietenkin aaltojen nappailuun, jopa niin kovasti, että sai ihonsa vereslihalle ja GoPro pärähti paskaksi. Ranta ja meri oli pullollaan ihmisiä, eikä ihme, sillä päivä oli kaunis kuin morsian ja meri lämpimämpi kuin ilma! Rantailun jälkeen hipsittiin takas matalaan majaamme ja kokattiin vedet kielelle herauttavat KENGURU-TORTILLAT! Vattat ravittuna käytiin viereisellä kukkulalla ihastelemassa auringonlaskua ja napsimassa muutamia valokuvia. Loppuilta vierähtikin sitten karkkipussien ja leffojen kera. Tästä ei päivä juuri paremmaksi muutu :)


Kivenkerääjä-Kettu löys uusia kappaleita kivikokoelmaansa (joka painaa muuten jo lähemmäs 2kiloo)


Naapurin Musti tuli hengailee.


Kaksi varista.


Koska laakereilla lepäily ei tähänkään asti ole kuulunut ohjelmaan, niin ollaan kehitelty uusia suunnitelmia tulevien päivien varalle. Kadulla kuultiin huhua mageesta kaupungista tuolla vähän etelämmässä, joten se pitäs jokupäivä lähtä tarkastamaan. Byronista löytyy myös mystinen vesiputous jostakin tuolta vuorilta, joten pakkohan sekin on katsastaa, niin ja onhan meillä vielä se vuokraemännän aarrekarttakin vielä tutkimatta, joten kai tässä jotakin juttua saadaan vielä kehiteltyä :D

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...

- A&M

torstai 8. maaliskuuta 2012

Byron Bay

Taas on muutama päivä hurahtanu ohi melkosella vauhilla. Tää viikko on menny akkuja lataillen, nytkun on aikaa tosiaankin huilata. Ehkä välillä hyvä näin :) Me ei juurikaan olla mitään kummempia keretty puuhastelemaan, kuhan ollaan surffattu, löhöilty ja tutkiskeltu kylän antimia. Tiistaina käytiin sitä vuokrakämppää kattomassa ja huomenna päästään sitten muuttamaan sinne JUHUU! Eipä meidän siitä tarvi sen enempää kertoilla, ens postissa näätte sitten kuvat ;)

Uitettu marsupilami.



Eilen käytiin pikkusella päiväkävelyretkellä niemen nokassa sijaitsevalla majakalla. Mestoilta löytyi myöskin Australian mantereen itäisin kohta, kuinka siistii se on :D Huipulta bongattiin meidän tuleva kotiranta ja hyvältähän se näytti. Vuokraemäntämme piirsi meille kryptisen aarrekartan alueen nähtävyyksiin, joten sitä pitäisi jokupäivä alkaa availemaan :)



"kaikkeista itääsin kohta koko Austraalijassa"


Takapiiska viuhuu tuulessa!


Niin juu, eilen lyötiin tosiaankin Balin reissu lukkoon. Vaihdettiin paluulento Suomeen niin, että lähdetäänkin suoraan Indoista takaisin pohjolaan. Lippujen vaihtoruljanssi ei mennyt tuttuun tapaan kuten häissä. Mehän elettiin siinä uskossa ja mitä Kilroykin oli lupaillut, että lipun vaihto onnistuu mutkitta ja kustantaa meille 60-80€ per lätty. Nythän kävikin sitten niin, että vaihtokustannukset nousivat 520€ yhteensä meiltä molemmilta. Kyllä se vähän kirpas, mutta ei kai siinä auttanut kuin maksaa. Ja koska tää koko homman säätäminen otti tovin sähköposteja eestaas lähetellessä, Brisbane-Denpasar lippujen hinta nousi mukavasti 220 dollarista 380 dollariin per naama :D Itseämme lohdutamme sillä, että elinkustannukset tuolla balilla on lähemmäs 80% vähemmän kuin täällä Ozin ihmemaassa :P Lento irtoaa 27.4 ja suunnitelmana on tuhota koko 30 päivän viisumi Indonesian kuumuudessa.


Byron Baysta sen verran, että paikka ei ehkä ollut ihan mitä odotettiin. Odotuksena oli hiljainen surffaukseen ja rentoutumiseen painottuva kyläpahanen, mutta sitähän tämä ei kuitenkaan ole. Kaupunki on monien Australian lomansa aloittavien ensimmäinen etappi ja tästä johtuen aikamoinen bilemesta. Meillähän ei ole mitään juhlimista vastaan, päinvastoin, mutta nyt ei jotenkin sellaista tarvita, joten ollaan mietitty onko tämä kuitenkaan oikea paikka viettää loppuaikaamme Ossilassa. Hintatasokin on selkeästi korkeampi turismin takia :/ Löytyy täältä myös hyvääkin! Kaupunki on juuri sopivan kokoinen ja kaikki palvelut on kävelymatkan päässä. Rantaan hilpaisee parissa minuutissa melkeinpä mistäpäin tahansa ja lämmintä riittää! Siitähän me nautimme :)

Teillä siellä alkaakin jo kevät tehä tuloaan, joten nauttikaahan ensimmäisistä auringonsäteistä ja lämmöstä! :) Palataan taas astialle uusien kuulumisien merkeissä.

-A&M