Good Bye Rannikko Ja Welcome Outback!

Viimeset pari päivää ovat menneet persukset tiukasti auton penkkeihin painettuina. Airlie Beachilta suunnattiin kohti Townsvilleä ilman sen suurempia suunnitelmia. Kylä olikin hieman suurempi kuin osattiin odottaa. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt mitään sen ihmeempää tekemistä tai nähtävää, joten päädyttiin grillaamaan lounasmakkarat (melkosen hienolla) rantabulevardilla ja jatkettiin matkaa. Pikasen Googlemapsin pläräyksen jälkeen todettiin, että ajetaan niin pitkään kuin jaksetaan, kun matkalla ei ollut mitään merkittäviä pysähdyspaikkoja.

Ei ihan tohon aikaan kerenny.

Kuski huilii kesken ajon, mutta ei hätää, luotisuoraa tietä oli yli 400km.

Maisemat alkoi nopeesti muuttumaan viidakkoisesta metsiköstä kuivaksi erämaamaastoksi. Kenguruita koitettiin bongata kovasti, mutta ainoat mitä nähtiin oli tuhannen palasina tien poskessa. A alkoi laskemaan ruhoja, mutta 5 minuutin ja reilun 20 ruhon jälkeen mielenkiinto lopahti. M taas pidätteli oksennusta ja koitti katella toiseen suuntaan aina jauhelihakasan kohalla. Aurinko kun alkoi laskemaan, mietittiin että pitäiskö sitä pysähtyä nukkumaanki välillä jonnekkin. Hirveesti tota pysähdyspaikkaa ei voi valita, kun kaupunkeja on melkosen harvassa.

Auringon laskiessa ja pimeän hiipiessä taivaalle, jatkettiin kuitenkin ajamista reilusti vauhtia hidastaen. 12 tunnin körryyttelyn jälkeen pysähdyttiin kaupunkiin nimeltä "ei muista". Sieltä löyty parkkialue wc tiloilla varusteltuna, joten se oli oiva paikka ottaa pienet välitirsat. Auto kun pysäytettiin parkkipaikan reunaan, niin lauma kenguruita pomppi suoraan meidän ajovaloihin. Niitä oli hemmetti kokonainen perhe! Yks oli selvästi isukki, koska se oli aikuisen ihmisen kokonen. Kun se huomas meidät heilumassa kameroiden kanssa ulkona autosta, se otti muutaman ison pompun meitä kohti. Siinä kyllä vähän säikähti, että meinaako se tulla päälle :D Yks kaks nurtsin kastelujärjestelmä lävähti käyntiin, joten kengurut loikki liukkaasti karkuteille ja me syöksyttiin autoon vettä karkuun.

Auringonlaskun raidaajat!

Kenguruperhe iltapalalla.

Kello alko olla jo sen verran paljo, että päätettiin laittaa auto nukkumakondikseen ja se sujukin melko ripeesti, koska oli jo yks harjotuskerta alla. Just kun molemmat oli saanu hetken kuumuuden tuskailun jälkeen unta, heräs A siihen, että joku kipitti pitkin selkää. Nipeällä käden huiskasulla ja pienessä paniikissa, selästä lensi valehtelematta 10cm mittanen torakka auton ikkunaan. Hirveen älänmölön saattelemana viskottiin elukka nopeesti pois autosta. Tämän semisti karvoja nostattavan episodin jälkeen, ei uni juurikaan tullut silmään loppuyönä...

Aamulla kukonlaulun aikaan, eli noin puol kuus saatiin raotettua nakkisilmät auki ja kömmittiin ulos autosta. Ensimmäisenä vastassa oli koiranulkoiluttaja (taas), joka vähän naurahti meidät ohittaessaan :D Aurinkoki alko sopivasti nousemaan ja A säntäs äkkiä räpsimään parit fotot tapahtumasta. Olipahan nätti aamu ja herätys! Auto lyötiin ajokuntoon ja nokka käännettiin kohti Mount Isaa. Thank God autossa on ilmastointi, koska säätiedotus lupas päiväks +38 astetta! Huuuuh.

Outback sunrise, it is so nice <3

Joskus ollu lämmintä, HUH HUH!

Omituisia muurahaispesiä.

Tuijotuskisa lehmän kanssa, lehmä voitti :P

 Määränpäähän saavuttiin puolen päivän tuntumassa ja samantien painettiin paikalliseen maa-uimalaan, oli nimittäin sen verran hikinen ja limanen tulomatka. Pienen raikastumisen jälkeen funtsittiin, että voitais jäähä tänne yheks yöks latailemaan akkuja. Kadunvarresta löydettiin  hostelli, nimeltä Backpackers Haven. Nimi anto ymmärtää pikkasen enemmän, kun mitä sisältä löyty...Paikka on selkeesti jumahtanu seitkyt-luvulle ja lattiatki on pesty viimeks vissii niihin aikoihin. Isoin kyltein mainostettu pooli muistuttaa enemmänki harmaata sadevesiallasta. Eipä tehny mieli paljo mennä polskimaan siihen veteen :S No entäs KEITTIÖ HUHHUH! Kaapistot on yltäpäältä jonkun tahmeen liman peitossa ja kirsikkana kakun päällä, kun etsittiin purkin avaajaa, alalaatikosta löyty kourallinen kuolleita torakoita välineiden joukosta! MIKS?! Eihän tässä nyt missään Venäjällä olla! Muuallakin tähän samaan hintaan on saatu täysin puhtaat ja hyvät oltavat. Onneks varattiin huone vaan yhdeks yöks, nimittäin toista yötä ei tässä teurastamon hajussa pystyis olemaan. HYI! Eipä hätää, onneks paikan omistajat on selvästi uskoon meneviä, joten eiköhän tässä ihan herranhallussa olla! :--D Hahah.

Mount Isasta muutama sananen. Kaupunki on rakentunu sen sydämessä olevan kaivostoiminnan ympärille. Täältä pystyis repimään hullut rahat, jos jotenkin pääsis tonne hommiin. Duunihan on paskaa, mutta kuulemma 200 000$ vuodessa, lämmittäs mieltä jonkun verran. Jostakin luettiin, että jos et ole käynyt Isalla, et ole nähnyt aitoa Australiaa. Noh, ainakin aboriginaaleja täällä riittää, että sen suhteen juttu pitää paikkansa.

Mt. Isan keskusta ja kaivos.

Tietää minne lähteä.

Kyllä tässä jokunen kilometri meidän ja teidän välissä on :)

Tämän postauksen kuvasaldo kostuu lähinnä autonpenkiltä räiskityistä kuvista, joten pahoittelut tästä :)
Matka jatkuu huomenna kohti Alice Springsiä. Edessä olis vaivaset 14 tuntia ja 1200km, että tuotanoinni katellaa! :D Suonikohjut ja alaruumiin halvaukset odottaa...

See ya later alligator!

- A&M