Viimeinen Ristiretki.

Iltaa hyvät kuulijat! Viimeisenä tehtävänä meillä oli Stradbroke Islandin valtaus. Majoittuminen tapahtui ilmeisesti saaren ainoassa hostellissa, Manta Lodge YHA:ssa. Puitteiltaan mesta ei ollut kummoinen, vaikkakin on sitä pahempiakin koloja nähty ja koettu. Tuntui, että hostelli ja sen järkkäämät aktiviteetit oli enemmänkin suunnattu sukeltamiseen kärähtäneille sammakoille, kuin meille. Majoituksen yhteydessä nimittäin toimi jonkin sortin dive center meininki.

Suunitelmanamme oli viipyä saarella kolme yötä ja tässä ajassa tutkia tarvittavat nähtävyydet (joita ei juurikaan ollut :D). Ensimmäinen päivänä aurinko paahtoi porottavasti, joten päätettiin vain suunnata biitsille ja samalla katsastaa miltä lähistö näyttää. Tää paikka on ehottomasti auringonottamisen mekka, rantoja on jos jonkinnäköisiä ja suurimmalla osalla saa toikkaroida täysin yksinään. Maisemissakaan ei ole haukkumista.

Kiven keruu käynnissä.

Omaa rantaa piisaa...

Ihme männynkaarna kiveä

Hiekkavuoren valloitus

Rapumiesten pyörittelemiä palleroita, ihan muutama...

Iltapäivästä suunnattiin pienelle puskakävelylle, jossa tarkoituksena oli bongata kenguruita ihan vain Kallen iloksi. A oli todennut edellisenä päivänä, että "me painutaan vaikka umpimettään, että näät niitä otuksia". Muutaman eksymisen ja pienimuotoisen harhailun jälkeen päädyttiin nurmialueelle, jossa lauma pomppijoita oli juuri nauttimassa päivällistään. Kuumottavan tujjotuskilpailun jälkeen kengut luovuttivat ja pomppivat mettään, Kalle sai kuvattua toiminnan viteolle! Olishan se ollut melkosen noloa tolla K:lle palata takasin Suomeen ja sanoa ettei nähny oikeita kenguruita koko Aussilan vierailullaan.

Hämisten seassa on kiva heilua

Bongauksien jälkeen käppäiltiin vielä Point Lookoutin, eli saaren pohjoisenkärjen ympäri, kunnes suunnattiin takaisin kotikulmille. M ei ottanut osaa tälle uhkarohkealle patikointireissulle, joten väsynyt kaksikko A&K pääsi palaamaan suoraan höyryävien patojen ääreen. Nälkä vattassa oli huutava! Päivän saldoksi kertyi lähemmäs 15km tallailua ja sen todensi repeilevät jalkapohjatkin. Ei noi släbärit oo ihan parhaimmat puskatrekkauskengät!

Seuraavana aamuna kellot pärähti soimaan reikäviisreikäreikä (05.00). Meillä oli pitkään ollut suunnitelmana lähtä yytsimään auringonnousua, mutta aina se oli syystä tai toisesta skipattu. NYT EI! Nopeesti heitettiin kamat niskaan ja suunnattiin pimeään. Matka rannalle oli kuumottavan outo, kun taivaalla viuhui about miljoona lepakkoa metsästyspuuhissaan, kyllä LEPAKKOA! ja suurimmat näistä oli koiran kokoisia :D Onneksi kukaan näistä ei ollut kreivi Dracula, joten ranta saavutettiin ehjin nahoin.

Pään sisällä pyörivä kompassi oli hieman huonosti kalibroitu, joten tästä syystä asetuttiin vahingossa pohjoisen suuntaan osoittavalle kalliolle. Onneksi äkättiin virhe, kun taivas alkoi  kirkastua ja ehdittiin vaihtaa asemaa ennenkuin kaikki oli ohi. Kamerat raksuttivat ja filmi suhisi, mutta kuinkas ollakkaan, aurinko ei noussut! Tai nousihan tuo, mutta horisontti oli paksujen pilvien tukottama, joten kultainen möllykkä pysyi näkymättömissä. Tunnelma oli jokseenkin pannukakkumainen, eli litteän lattea. Tämän takia herättiin ja raahauduttiin läpi hiekan ja puskien. Onneksi aamun valo oli hempeän valokuvauksellinen, joten ihan hukkaan ei koko reissu mennyt. Niin ja bongattiin me muutama iloisesti pomppiva delffiinkin aaltojen lomasta.

Vähän rikkinäistä porukkaa.

Ketulla bilefiilis

GoPro timelapse

Loppupäivä olikin sitten kirottu ja pilvet tukkivat koko taivaan :( Muutama rankempi sadekuurokin roiskahti, joten väsyneinä päätettiin vain tuijotella leffoja hostellin pimeän TV-huoneen nurkassa. Menee se päivä siinäkin :P

Stradbroke Islandista voi todeta, että kyseessä on oikein kelpo vapaa-ajan vietto paikka, etenkin jos omistat auton ja kämppäysvehkeet, tai olet kiinnostunut laitesukeltamisesta. Jalkaisin liikkuen ja pelkästään hostellimajoituksen turvin saari ei juurikaan loista. Kolmen päivän aikana tuli tallustettua lähemmäs 25km ja tuostakin puolet kaupan ja hostellin väliä :D Niinpä Poh-jalla suosittelee, että ostat sukellusvehkeet, nelivetomaasturin ja teltan jos suunnitelmanasi on suunnata kyseiselle saarelle :)

Tänään saavuttiin takaisin ihanaan Brisbaneen ja samaiseen hostelliin mistä reissumme aloitettiin. Kalle lähtee takaisin Suomea kohti huomenna ja meidän lentomme Indonesiaan, Balille irtoaa perjantaina. Tätä on jo odotettu ja päiviä laskettu :) Alkumatkasta tapaamamme Riina ja Toni ilmoittivat, että eivät päästä meitä näin vähällä, vaan iskevät Indoihin ensikuun puolella meidän tykö. Katotaan mitä siitä seuraa :D

M: Viime postissa kerroinkin jo vähän omia "loppufiiliksiä" Australiasta ja tästä reissusta, mutta sen verran voisin vielä mainita, että hyvää on tehnyt! Täällä on ollut aikaa miettiä ja pyöritellä ajatuksia päänupissa, joita ei yksinkertaisesti kerkeä tai ymmärrä ajatella kotona arjen keskellä. Välillä ne ajatukset on ollu hämmentäviä ja pelottavia, mutta luulenpa, että just ne on antanu mulle ihan uuden näkemyksen minun tulevaisuudelle. Tämä reissu on antanu mulle todella paljon ja jokainen täällä kokemani hetki ja muisto tulee aina ja ikuisesti vaikuttamaan minun elämään jollaintapaa :) Yks tärkeä asia minkä tämä reissu on vahvistanut entistä enemmän, on oman perheen ja ystävien arvostaminen. Niistä täytyy jokaisen pitää hirmu hyvää huolta ja muistaa kertoo niille, miten tärkeitä ne on <3

Australia on maana mukava ja kaunis. Jokaiselle matkaajalle löytyy varmasti se oma mieluinen paikka ja maisemat. Minun omaksi lemppariksini valikoitui ehkä Tasmania kirkkaine vesineen ja upeine maisemineen. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille, ketkä ovat tänne päin suuntaamassa :) Länsi-Aussilahan meiltä jäi kokonaan koluamatta, mutta se jääköön toiseen kertaan, jos tänne vielä joskus eksyy reissailemaan. Minä kiitän Australia, see ya mate!

A: Juupajuu, itekin tässä koitin mietiskellä että mitähän sitä yhteenvetäis koko showsta. Ainakin se on tullut taas itelleen todistettua, että kyllä sitä selviää ihan mistävaan, kuhan kikistää kunnolla. Aussila ei ollut ihan sellanen, mitä ennakkoon odottelin, mutta kaikkiaan upea ja vierailun arvoinen paikka! Jos jotakin opittavaa Suomalaisilla on Ausseista, niin se on yleinen positiivisuus ja rentous elämässä. Tuntuu jo nyt karmeelta palata takaisin sinne, missä kaupan kassallakaan ei myyjä aina morjesta. Eipä siinä, kerron mietteitä jatkossa, kun niitä päähän putkahtelee. 


Tosiaankin Balilta sitten seuraavat tarinat, joten pysykää linjoilla.


-A&M