Just Cruisin'

Tervehdys kaikille!

Viimeinen viikko Kutalla on ollut lämmin ja hyvinhyvin pitkä, johtuen jännitykestä ja asennoitumisesta kotiin lähtöön. Ollaan keskitytty lähinnä auringon ottamiseen, aaltojen bongailuun (huonolla menestyksellä), sekä syömiseen isolla S:llä. Riina ja Toni ovat ottaneet lyhkäisestä lomastaan kaiken irti ja käyneet jos jonkinsortin hoidoissa hemmottelemassa itseään :) Me valitettavasti ollaan oltu liikkeellä melko tiukalla budjetilla ja rahaa ylimääräseen touhuamiseen on rajoitetusti :/ Onneks monet huvit on täällä ilmaisia tai ainakin edukkaita, joten nou problemos!

YES BOSS CHEAP CHEAP

Löyty kamu rannalta :)

Riinan ilta julkkiksena :D

Samaan aikaan häät......

.....sekä hautajaiset.

Juuri avattu ostari rantakadulle.

Pari päivää sitten otettiin taas skootterit alle ja päätettiin suunnata etelään, Uluwatuun ja Nusa Duaan. Kutalta matka saaren eteläiselle rannikolle kestää n. 30-40 minuuttia, riippuen liikenteestä (jota on). Päivä alkoi lupaavasti auringon paisteella ja lämpömittarin elohopea kohosi kohoamistaan - kuuma päivä oli siis tiedossa.

Ensimmäiseksi huristeltiin A:lle jo ennestään tuttuun Uluwatuun, josta löytyy supersuosittu surffibreikki ja kalliokielekkeen reunalla sijaitsevia pieniä ravintoloita sekä tilpehööriputiikkeja. Paikkaa laajennetaan hiekkasäkki kerrallaan ja uusia auringonpalvojille suunnattuja tasanteita sekä kahviloita ilmestyy kuin sieniä sateella. A ei tohtinut mereen hypätä, koska pohja tuntui olevan korallin miinoittama, eikä siihen tarkoitettuja surffitossuja löytynyt siihen hätään :/ Seurailtiin hetki aallon nappaajia, sekä kauniita maisemia pirtelöiden viileentämänä, jonka jälkeen otettiin mopedit alle ja suunnattiin nokat kohti Luhur Uluwatu temppeliä.

Kettu nappas aallon!

Temppeli on rakennettu kielekkeen reunalle, huikeat 80 metriä merenpinnasta ja sen ympäriltä löytyy pieni metsikkö, joka kuhisee pahamaineisia apinoita ja sun muita eläimiksi luokiteltavia otuksia. Paikalle päästyämme ostettiin "pääsyliput", jotka kustansivat kahdelta hengeltä 40 000 IDR eli 4$. Työntekijä kietaisi kaikkien lanteille sarongit, jotta kukaan ei tulisi kateelliseksi yliruskettuneista sääristämme :--) HEKOHEKO, ei vaan siksi, että on sopimatonta esitellä liian paljaita kinttuja pyhillä alueilla. Niin ja naiset sitten muistaa jättää temppelikäynnin väliin mikäli sattuu olemaan SE aika kuusta, koska sinnehän ei jalallaan saa astua veren saastuttamana - jep jep.

Siellä se temppeli kuikkii.

Tällä kertaa serkkupojista ei syntynyt isompaa harmia, vaikka röyhkeän ja uteliaan luonteensa ne kyllä näyttivät jälleen. Turisteilta napattiin mm. vesipulloja, aurinkolaseja sekä sandaaleja :D Baliltahan löytyy 10 erilaista temppeliä, joista me ollaan nähty nyt kaksi ja se on meille aivan tarpeeksi. Todettiinkin tuona päivänä, että kun on nähnyt yhden temppelin, on nähnyt ne kaikki. Sisälle temppeliin ei turisteja laskettu (mikä on tosin ihan ymmärretävää), eikä sitä kunnolla päässyt oikein näkemään/kuvaamaan, koska se oli aidattu korkeilla kivimuureilla. Varmasti sellaisille matkaajille, ketkä ovat temppeleistä ja siihen liittyvistä seremonioista kiinnostuneet, nuo ovat mielenkiintoinen näky ja kokemus, mutta NÄÄH, ei meille. Kuumuus tuntui väsyttävän janoiset reissulaiset, joten visiitti jäi lyhyeen ja suunnattiin hörppäämään nestettä kitusiin vieressä sijaitsevaan kioskiin.

TURISTIT :D

The Boss

Hahahah, kirpsakkaaa pottua :D

Kotiin ei vielä tohdittu lähteä, kun päiväkin oli juuri parhaimmillaan, joten päätettiin etsiä sopiva ranta pieneen auringonotto hetkeen. Sellainen löytyi Nusa Dua nimisestä kaupungista, joka on pullollaan rahoissaan olevia turisteja ja heille rakennettuja luksus hotelleja. Morjesteltiin kaksille eri vartijoille, jotka vahtivat aluetta ja päädyttiin hyvänoloiselle hiekkarannalle, josta ei tosin löytynyt surffattavia aaltoja A:lle. Hetki rillailtiin nahkaamme punakaksi ja seurailtiin pienen sokean koiran melskausta rantahietikossa. Kauaa ei kyennyt makoilemaan, koska hiljaa hiipivä nälkä alkoi kurnia kaikkien vatsamakkaroiden alla. Näin ollen päristeltiin pitkä ja hikinen matka kamalaakin kamalamman liikenteen läpi takaisin Kuta Beachille ja ruokapöydän ääreen :)

Tuosta liikenteestä täytynee mainita sen verran, että JUMALEISSÖN mitä hullunhommaa se on! Kenelläkään ei ole minkäänlaisia ajolinjoja, ajovuoroja, väistämisvelvollisuutta tai saatikka sitten ajokorttia. Skootterit puikkelehtivat autojen seassa kahtasataa ja liikenne seisoo välillä pitkänkin tovin, koska kukaan ei ole halukas väistämään yhtään ketään. Rumalla "minä tulen tästä nyt ja heti!" - taktiikalla täällä pelaa jokainen ja se jos mikä on pelottavaa. Hatun nosto pojille, kun saivat tytöt ja itsensä ehjinnahoin takaisin kotiin! :D

Riina ja Toni lentävätkin lauantaina takaisin Australiaan ja me jännitetään sen jälkeen vielä yksi yö, ennen kuin heitetään lopulliset hyvästit meidän huippumahtavalle reissulle :) Lentomme lähtee sunnuntaina iltapäivällä ja on saapuvaksi Suomeen maanantain puolella, kolmen jälkeen iltapäivällä. PIIIIIIIITKÄ istuminen ja odottaminen siis edessä! Onneksi välillä laskeudutaan kuitenkin huilimaan ja jaloittelemaan Hong Kongiin ja Frankfurttiin :)

Näillä näkymin tämä jää meidän reissun viimeiseksi postiksi ja seuraava tuutataan eetteriin sitten sieltä koti-Suomesta. Kylläpäs tuo lause kuullosti hassulta :D Noh, kaikki hyvä loppuu aikanaan ja nyt on sitte aika uusille haasteille! :)

Niin ja jos joku muistaa poimia meidät kentältä niin se olis mukavaa ;)

- A&M