sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Destination Kuta Lombok

Juttua on näköjään kertynyt jonkinverran, joten lukekaa ken jaksaa ;)

Ubudin maalaismaisemat jäi taakse viisi päivää sitten ja sen jälkee ollaan keretty vaihtaa paikkaa jo muutamaankin otteeseen. Suunnitelmanamme oli suunnistaa kohti Lombokin saarta, mutta ennen sinne pääsemistä, piti meidän kulkea Badang Bai nimisen kalastajakylän kautta, koska lauttamme lähti sieltä. Meillä ei ole ollut missään vaiheessa kauhean kova kiire, joten päätettiin viettää yksi yö Badang Baissa ja tarkastaa täkäläinen meininki.



 Bussimatka Ubudista Badang Baihin kesti parisen tuntia.  Kyyti oli melkosen tahmainen, koska näistä menopeleistähän ei tunnetusti ilmastointia löydy :D Perille buukattiin halvahko "homestay" tyylinen hotelli ja vielä kohtuulliseen hintaan (100.000IDR = 10$). Aurinko paistoi kirkkaana taivaalle, joten eihän siinä muukaan auttanut, kuin suunnata rannalle. Kylän "pääranta" on melko törkyinen ja veneiden tukkima, joten kartalta löytynyt Blue Lagoon Beach kuullosti oikein oivalta valinnalta. Rannalle päästyämme kimppuumme hyökkäsi jos jonkin sortin kaupustelijoita, kuten noraalistikin jokapaikassa. Tällä kertaa A päätti kuitenkin istuttaa M:n rantahiekkaan ja usutti naishierojan hommiin. Pienistä vastusteluista huolimatta M päätti kuitenkin kokeilla ja kellahti hiekkaan. Puolentunnin hieronta kustansi huikeat 25.000 IDR eli 2.50$. Tällä välin A:lle jäi aikaa käydä kietaisemassa kylmä Bintagi kitusiin. Kyllä tämä hommien ulkoistaminen on juhlallista :D Illalla käytiin vielä herkuttelmassa grillattua barracudaa mestassa, jonka seinältä löytyi oudohkoja kuvia, kala oli kuitenkin hyvää!



Badang Bai vuorelta käsin
Barracuda dish
Seuraavana aamuna hypättiin lauttaan, jonka oli määrä huristella Lombokin saarelle reilussa neljässä tunnissa. Paatin lastaaminen tehtiin tuttuun aasialaiseen tyyliin, eli helllllvetin sekavasti, epäorganisoidusti ja ennenkaikkea jokaista turvamääräystä huomioimatta. Potski irtosi laiturista puolisen tuntia aikataulusta jäljessä eli hommahan meni ihan nappiin :) Matka hurahti ohi suht nopeesti kun vaihdettiin reissukuulumisia Hollantilaisen naismatkaajan kanssa ja bongattiin me muutamat valaat ja lentokalatkin matkalla! Laiva saapui satamaan melkein ajallaan, mutta kuinkasollakkaan, toinen lautta oli jumissa laitrurissa ja me jouduttiin odottelemaan vuoroamme reilun tunnin verran. Laivan purkaminen tehtiin samaan tyyliin kuin lastaaminen, ilmeisesti kuitenkin ilman ihmisuhreja.

Laiva rantautui Lembarin satamaan, josta hypättiin jälleen kerran tuskaisen tuliseen bussinrotiskoon. Seuraava määränpää oli Senggigi niminen rantakylä Lombokin länsirannikolla. Tämä siitä syystä, että lopulliseen kohteeseemme Kuta Lombokkiin, olisi pitänyt kuitenkin matkustaa ihan Senggigin kupeesta, joten jälleen kerran päätettiin pilkkoa matka-aikaa osiin ja tutustua uusiin maisemiin. Matkalla keskuteltiin, miten turvallista täällä on ajella skootterilla, A totesi että harvoin näkee kolareita tai mitään sellaista...ja kuinkasollakkaan, seuraavassa risteyksessä oli juuri pamahtanut, ja muutama skootteri oli selällään pitkinpoikin tietä. Toinen kuskeista oli vielä jotenkin tajuissaan ja kieri pientareella, kun taas toinen oli melkosen raatona ja veretkin oli pärskähtäneet visiiriin. Ton näkeminen aiheutti kieltämättä aika ahistavan olon ja vielä kun alkoi miettimään tuota terveydenhuoltoa tässä maassa...voi että! Toivotaan, että kypärä olisi ainakin pelastanut pahemmalta tässä tapauksessa.

Perus koulukyyti.
Senggigistä buukattiin ihkaoikea hotelli pariksi yöksi, koska halvemmat majoiteukset olivat melkoisia ghettoluukkuja, eikä pulittamamme 150.000IDR 15$ ollut kovinkaan paha tästä valinnasta. Oveltamme avautui suora näkymä merelle ja ravintolan terassi oli melkeinpä rannalla. Itse kylästä ei voi juurikaan positiivista kertoa, tai ei varsinaisesti mitään negatiivistakaan. Sieltä vain ei yksinkertaisesti oikein löytynyt mitään mielenkiintoista. Ilmeisesti paikka toimii turistien välietappina, kun porukka suuntaa Mount Rinjanille, eli saaren tulivuorolle trekkailemaan. Näinollen meille riitti muutama päivä ja poistuimme etelän suuntaan.

Lombokkilainen tulinen salaatti, nice!
Maisemat hotellin pihalta.
Eilen saavuttiin haluamaamme määränpäähän, eli Kuta Lombokiin. Tämä on pikkuinen kyläpahanen saaren etelärannikolla. Täältä pitäisi sitten löytyä niitä paljon puhuttuja ja mainostettuja aaltoja surffattavaksi. Ensifiilikset paikasta olivat melko ristiriitaiset, kun heti paikalle saavuttuamme kimppuumme loikkasi lauma pikkukersoja, jotka kaupittelivat tekemiään rannekoruja.. Hetken touhu jaksoi naurattaa, mutta muutaman tunnin jälkeen nauru alkoi hyytymään. Lauma toisensa jälkeen penskoja tuli luoksemme ja selkeästi vanhemmat olivat opettaneet heille kaikki myynnin kikat.. Ensin "Hey whats your name, my name is blaablaa, nice to meet you, where are you from, where you stay, buy one, cheapcheap" Tämän jälkeen kun homma ei natsannut, lyötiin kehiin koiranpentuilme-kortti. Koko päivän väistelimme näitten riiviöiden tykitystä ja vielä illalla ravintolassakin pari porukkaa koitti onneaan.


Yösijamme täällä on jälleen kerran tälläinen homestay, eli perheen talo, johon on laitettu pari huonetta vuokralle turisteja varten. Viereisellä pihalla majailee muunmuassa neljä lehmää, kana perheineen sekä kissoja, koiria, liskoja sun muita elukoita juoksentelee pitkin kujia :) Vuokrahan ei ole paljon, vain 8 dollaria yö. Olisihan täältä parempiakin paikkoja löytynyt kalliinpaan hintaan, mutta meistä on tullut tämän reissun aikana pihejä, joten osaamme tyytyä vähempäänkin :D Täällä saisi keskitasoa paremman hotellin 40$ hintaan (Aussilassa maksettiin 60$ dormimajoituksesta!), mut sekin tuntuu jostainsyystä liian kalliilta. Eipä tule majailtua hotellihuoneessa kaikkia kauniita päiviä, vaan tulee lähdettyä oikeasti jonnekkin ulkoilemaan :) Viime yön kokemukset pisti toki miettimään ratkaisuamme, kun keskellä yötä ainut lattiatuulettimemme simmahti sähkökatkon vuoksi. Huone alkoi muuttua saunaksi jo parissa minuutissa, eikä uni enää maittanut hien valuessa ohimolla :D Sähkökatkot ovatkin kuulemma normaaleita täällä päin, joten tottukaamme tähän.

Pihapallopelit
Talon lapset esittelee Zumba kisuaan :)
Tänään vuokrattiin skootteri seuraavaksi neljäksi päiväksi, että päästään vierailemaan viereisiin kyliinkin :) Päivävuokra oli ihan kohtuullinen 45.000IDR ja mopedissa on lautaräkki mukana. Niinpä sitten aamusta köytettiin lauta mopoon ja lähdettiin katsastamaan aaltoja. Muuan surffariheppu kertoi, että Seger niminen breikki olisi hyvä, joten suunnattiin sinne. Ilmeisesti se, että tänään on sunnuntai vaikuttaa siihen että mestahan oli täynnä porukkaa. Niinpä jatkettiin etiäppäin, kohti Gerupuk/Grupok nimistä rantaa. Huhut kertovat että tuolta löytyvät parhaat aallot koko etelä-Lombokista. Itse surffibreikkiin ei pääse kuitenkaan ilman venekyytiä, joten palkattiin paikallinen heppu heittämään meidät tuonne, tämä lysti maksoi 70.000 IDR. Aaltoa kerettiin hakata melkein parisen tuntia, kunnes vuorovesi alkoi vaihtua ja tuo paikka ei low-tidellä toimi enää ollenkaan. Niinpä pakattiin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin takaisin rannan suuntaan. Huomenna sitten ehkä jotakin samantyylistä :)




Gerupuk tai Grupok // Outside break

Kuta Lombok on kaikkinensa hyvin kaunis ja rauhallinen paikka. Sininen lahti ja kylää ympäröivät vihreät vuoret jaksavat ihmetyttää joka kerta. Paikalliset ihmiset ovat ystävällisiä ja hyväntuulisia, moikkailevat iloisesti aina ohikulkiessaan :) Jotenkin noiden kaikkien kiireisien paikkojen jälkeen tässä on sitä jotakin aidon tuntuista, ainakin hitunen. Ruoka täällä on myös erittäin edukasta ja hyvää, eilen löydetttin Warung Sasak niminen "katukeittiö" missä vetästiin navat täyteen jälkiruokineen ja laskuksi muodostui karvan alle 50.000 IDR eli sen viitisen tollaria :P




Postaus tuli paivan myohassa teknisista syista, siksi nama pilkutkin puuttuu noiden kirjaimien paalta :D

- A&M

Ei kommentteja: