Rottatouille.

Sateisia terveisiä Byronista. Viimeiset päivät on ollu sään puolesta vähän sitäsuntätä, joten eipä olla hirveemmin keretty ihmeempiä puuhastelemaan. Tänään sää näytti edes jotenki suotuisalta, joten niinpä me napattiin vuokraemännän pikku riisikeitin (auto) ja suunnattiin kohti vuoria ja vesiputouksia. Minyon falls niminen putous sijaitsee ihan tossa kymmenen kilsan päässä, joten se tuntui hyvältä idealta. Putouksen yläjuoksulle päästiin ihan auton turvin ja näkymäthän olivat oikein makoisat. Ensimmäisen kerran kun astuttiin tasanteelle ja eteen aukesi reilun 100 metrin putous, meinasi henki mennä väärään kurkkuun.

Minyon Falls.

Seuraavana ohjelmassa olikin sitten alajuoksun valloitus, joka osoittautui hieman huonommaksi ideaksi. Infotaulu kertoi polun olevan 2 km/2 tuntia. Alkumatka oli ihan miellyttävää metsäpolkua, mutta mitä lähemmäs tultiin itse putousta, sitä vetisemmäksi maasto muuttui. Polun päässä joutui melkein kahlaamaan mudassa ja vedessä, eikä itse putouksesta edes saanut kunnon kuvaa. Niinpä melko näreissämme suunnattiin takaisin autolle. Matkalla M löysi varpaastaan roikkuvan verta imevän iilimadon ja paniikissa nyki sen irti, A vakuutteli että ne eivät ole myrkyllisiä. Auto tavoitettiin hyvin hikisissä merkeissä ja A aloitti oman iilimato bongauksen. Pari limanuljaskaa löytyi jalasta ja yksi paidan alta kyljestä roikkumasta :P Kohtalaisen inhottavia otuksia ja hemmetin tiukassa kiinni. M vannotti tämän olleen sitten viiminen metsäreissu Australiassa ja koko matkan aikana. Reissu oli sen verran katala että nuo sanat voi hyvinkin pitää paikkansa :D

Pusikon takana se putous kohisee.

M:n tutut saattoivat bongata facebookista meidän katalat aikeet taannoin yhtenä iltana. Meitä on viimeöinä kiusannut "pieni" hiiri, tai paremminkin rotta. Mokoma syö eväät pöydältä, paskoo pitkin pöytiä ja lattioita, tiputtelee tavaroita hyllyistä ja näin ollen pitää huolen siitä, että emme saa nukuttua. Niinpä M sai kaupassa idean, -"hankitaan hiirenloukku!" ja pistetään mokoma jyrsijä päiviltä. Ajatuksena hyvä, mutta käytännössä tämä osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. Alta löydätte videon murhayritykseen, joten siitä ei varmaa enempää tarvitse satuilla :D Ja nyt sitten kettutytöt ja pojat silmät kiinni!

Ansa on viritetty.

(Pahoittelut videolla kuultavasta brutaalista ja epäsivistyneestä kielenkäytöstä - hyi meitä!)

Tässä nyt sitten odotellaan parempia kelejä, että päästään taas surffaamaan, sekun taitaa olla ainut aktiviteetti mitä täällä voi harrastaa. Tässä hieman kuvia alkuviikkoisesta surffikoulusta :D

M ottaa totisena aallon vastaan...

...ja eihän se ihan nappiin menny.

Suolaveden huuhtova huurteinen. Ahh <3

PIZZA-TIME @ EAGLE BOYS PIZZA!

Juustot leukaan ja menoks.

On tässä toki jo keretty Suomeenkin paluuseen liittyviä asioita hoitelemaan, vaikka reissua onkin jäljellä vielä kaksi ja puoli kuukautta. Asuntohakemus on pistetty vetämään ja A laittoi työhakemuksia sisään. Jos jollakin lukijalla on kontakteja Kotkan suuntaan, niin täällä olisi yksi motivoitunut rakennusinsinööri vailla työtä :)


Sen pituinen se.

 - A&M