sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Oma viidakkokoti kullan kallis.

Hellurei!

Nyt on asetuttu taloksi meidän uuteen viidakkomajaan. Kyllä tuntuu hienolta pitkästä aikaa, kun saa olla ihan omissa oloissaan ja ennenkaikkea rauhassa. Asunto on kyllä loistavalla paikalla, keskustaan on matkaa parisen kilsaa ja rantaan vajaat 500 metriä sademetsän läpi :D Vaikka mökki on tiloiltaan hieman "rajoittunut" niin eipä hätää, kyllä tämä teltassa tai dormissa asumisen voittaa mennentullen!




Oma terde :)
In the jungle!
Hieman on ollut hankaluuksia keskittyä pelkkään oleiluun, on vissiin toi jatkuva meneminen jäänyt jotenkin päälle :D Kai siinä hetki menee, että tottuu sellaiseen normaaliin elämään taas. Eilinen oli kuitenkin hyvä esimerkki siitä, millainen hyvä, tavallinen päivä voi olla :) Aamulla herättiin ovesta sisään tunkeutuviin auringonsäteisiin, syötiin aamupala viidakkoterassilla ja kuunneltiin lintujen mekastusta. Puolenpäivän aikaan suunnattiin rantaan ja siellä aika hurahtikin kuin siivillä. M keskittyi suurimmaksi osaksi rusketuksen syventämiseen, aaltojen seassa lillumiseen sekä valokuvailuun. A keskittyi tietenkin aaltojen nappailuun, jopa niin kovasti, että sai ihonsa vereslihalle ja GoPro pärähti paskaksi. Ranta ja meri oli pullollaan ihmisiä, eikä ihme, sillä päivä oli kaunis kuin morsian ja meri lämpimämpi kuin ilma! Rantailun jälkeen hipsittiin takas matalaan majaamme ja kokattiin vedet kielelle herauttavat KENGURU-TORTILLAT! Vattat ravittuna käytiin viereisellä kukkulalla ihastelemassa auringonlaskua ja napsimassa muutamia valokuvia. Loppuilta vierähtikin sitten karkkipussien ja leffojen kera. Tästä ei päivä juuri paremmaksi muutu :)


Kivenkerääjä-Kettu löys uusia kappaleita kivikokoelmaansa (joka painaa muuten jo lähemmäs 2kiloo)


Naapurin Musti tuli hengailee.


Kaksi varista.


Koska laakereilla lepäily ei tähänkään asti ole kuulunut ohjelmaan, niin ollaan kehitelty uusia suunnitelmia tulevien päivien varalle. Kadulla kuultiin huhua mageesta kaupungista tuolla vähän etelämmässä, joten se pitäs jokupäivä lähtä tarkastamaan. Byronista löytyy myös mystinen vesiputous jostakin tuolta vuorilta, joten pakkohan sekin on katsastaa, niin ja onhan meillä vielä se vuokraemännän aarrekarttakin vielä tutkimatta, joten kai tässä jotakin juttua saadaan vielä kehiteltyä :D

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...

- A&M

Ei kommentteja: