Uusvuos ja uudet kujeet!

Pahoittelut pienestä katkosta postin jakelussa, mutta emme ole saaneet nettiä käsiimme sen jäkeen, kun poistuimme Melbournesta. Paitsi nyt!

Vuosi vaihdettiin tosiaan Melbournessa, tosin kuivin suin :( No eipä tuo haitannut ollenkaan. Juhlaillan suunnitelmana oli mennä keskustaan juhlaillalliselle, jonka jälkeen suunnata joenrantaan katsomaan taivaalle ammuttavia pommeja. Edellisenä iltana kämppiksemme Eve oli varannut Aasialaisesta raflasta pöydän, koska keskustan revintelit olivat huhujen mukaan mahdollisesti melkosen täpötäysiä, näin emme vahingossakaan jäisi ilman ruokaa. Aatona sitten napattiin juna, joka oli ilmainen, keskustaan. Pienen harhailun jälkeen ja A:n surkean kartanlukutaidon ansiosta rafla löytyi vaivattomasti vain muutaman mutkan takaa :D HHAAHAA
Illallinen oli hieman erilainen mitä otiin visioitu, mutta ei välttämättä huonolla tavalla. Ruokaa oli jos jonkinsorttista. Listojen mukaan tarjolla oli yli 50 vaihtoehtoa, pääosin seafood tyylistä tykitystä, shusista savulohen kautta rapuihin. Hullun mättämisen jälkeen avattiin housujen ylin nappi ja jatkettiin jälkiruokaosioon. Tarjottimilla notkui kaikissa sateenkaaren väreissä olevia kakkuja, hedelmiä, rahkoja, hyytelöitä ja muita herkkuja. Parin tunnin ahtamisen jälkeen todettiin, että ykskin suupala ja vattalaukku poksahtaa.

Raflasta suunnattiin kohti Federation Squarea ja valtoimenaan vellovaa ihmismerta. Lehdessä oli kirjoiteltu, että kekustaan odotettiin saapuvaksi yli 500 000 juhlijaa ja eiköhän toi lukema pitäny aikalailla paikkansa, sen verran sitä populaa siellä kaduilla harhaili. Ihmismassasta läpipääseminen vaati kyynärpäätekniikkaa ja muita kepulikonsteja, mutta ranta saavutettiin kuitenkin ja nopeesti napattiin paikka mihin täräytettiin kamera pystyyn. Aluks oli hieman epäselvää mistä ne raketit rävähtää taivaalle. Joku papparainen kertoi, että niitä lähtee jokasuunnasta, mikä tuntui vähän hullulta. Niinpä se kamera suunnattiin kohti pilvenpiirtäjiä ja toivottiin, että siellä suunnalla tapahtuisi edes jotakin. Kello löi kakstoista ja vaihdettiin pusut, jonka jälkeen alkoi kuumeinen kameran räveltäminen. Sijoittuminen ei ollut ihan kaikista paras, mutta kyllä sitä jotakin kuvia saatiin onneksi napsittua. Paukkujen jälkeen suunnattiin juna-asemalle ja kohti kotia. Seuraavana aamuna oli nimittäin luvassa melkoisen aikanen herätys.

Aamulla klo 05.30 pärähti herätys ilmoille ja ponkastiin ylös virtaa täynnä (taisittei). Silmät ristissä heitettiin kamat autoon ja suunnattiin kohti laivanrantaa. Onneksi saavuttiin mestoille ensimmäisten joukossa, joten laivaan lastautuminenkin sujui melkoisen nopeasti. Hyttejä tai muitakaan hienouksia ei meillä ollut varattuna, joten eihän siinä auttanut kun ettiä vapaa penkki ja vetästä siihen potslojot. Matkalla kierreltiin laivassa ja huomattiin, että paattihan oli rakennettu Turussa! Perskele sentään, kyllä se oli aikamoisen tapaileen tehnyt, että oli tänne saakka päätynyt. Laivamatka kesti reilun kaheksan tuntia ja Devonporttiin saavuttiin hitusen aikataulusta myöhässä. Uskomattomien karanteenitarkastusten ja säätöjen jälkeen päästiin lähtemään rannasta ja suunnattiin kohti Hobartia. Matkaa oli edessä reilu 250 kilsaa, ja kello näytti jo melkein kahdeksaa, joten piti pientä kiirusta koska perillä piti vielä kasata teltta ja koittaa nukkua. Aamulla sama perhanan kello pärähti taas soimaan ja samoissa nakkisilmissä noustiin ylos.

Edessä oli ensimmäinen työpäivä :D Paperien täyttelyn jälkeen, meille lyötiin päälle henkselit ja niihin kiinnitettiin kori. Siitä se kirsikoiden poiminta sitten alkoi. Ensimmäinen päivä oli jokseenkin uuvuttava, univelka painoi niskassa ja reilu kolmenkympin helle ei juurikaan auttanut asiaa. Työssä on omat etunsa, saa ainakin olla pihalla koko päivän ja kirsikoida saa syödä niin paljon kuin napa vetää :D Eka päivä päätettiin sormet rakoilla, ja melkoisen tyytyväisinä poimintatulokseen. Palkkaa maksetaan per poimittu kori, joten aikamoisesta urakkaduunista on kyse :P

Teltassa asuminen on tullut jo tutuksi, kuten tiedätte, mutta yleensä puitteet ovat olleet jokseenkin paremmat. Tällä hetkellä vessoina ja suihkuina toimii bajamajat ja keittiökin on kutakuinkin taivasalla :D HAHA Meidän lisäks täällä telttailee toistakymmentä nuorta ympäri maailmaa, ja sehän on hyvä juttu, ompahan ympärillä ainakin samanhenkistä porukkaa.

Tänään töiden jälkeen pyörähettiin ekan kerran Hobartin keskustassa, joka on 30 kilsan päässä täältä familta. Sieltähän mukaan tarttui A:lle uusi lelu, GoPro HD Hero2 / Surf Edition kamera!!! Toivottavasti tällä saadaan aikaiseksi jotakin vielä siistimpää ja erikoisempaa kun mitä ollaan tähän mennessä kuvattu. Nähtäväksi jää tuleeko ihan tollasta matskua niiku alla olevassa videossa :D

Huomenna alkaa sitten kolmas päivä ja ainakin toistaiseksi sitä odotetaan ihan positiivsella mielellä. Saa nähä millon tulee se kuuluisa eriäänikelloon :D

Harmiksenne pitää todeta, että seuraavat 4 viikkoa voi olla hieman hiljaisempaa täällä blogin suunnalla, ellei jotain spesiaalimpaa kerrottavaa ilmaannu. Ainakaan ihmeellisempiä kuvia ei todennäköisesti ole luvassa :)

- A&M