Sataa sataa ropisee pili pili pom ja sitä rataa. Noh, nyt kun tuo kesä ei näytä mitään alkamisen merkkejä, niin onhan sitä jotaan puuhaa pitänyt kehittää. Edellisessä postissa annettiinkin jo pientä esimakua mitä tuleman pitää.
Tosiaankin, idean pikku näpertelyyn sain yhdeltä DIY valokuvasivustolta. Artikkelissa käsiteltiin "bokehin" muokkausta, eli siis sitä kuvan taustalla olevan blurrauksen kuvion itse säätämistä. Normaalistihan peruslinssit tekee sellaista tasaisen pyöreää bokehia. En aluks meinannut uskonut miten helppoa tuon muokkaaminen voi ollakkaan. Artikkelissa esiteltiin hieno, pahvista väännetty lieriö ja siihen sovitettu reijällinen päällis kappale. No eihän siinä auttanut kun ottaa mattopuukko käteen ja alkaa viiltämään :D
Tälläiseen kikkailuun tarvitaan vähän hermoja, kohtalaisen nopea linssi (mahdollisimman pieni F arvo, mulla testissä f1.4) sekä jouluvalot, mielellään sellaiset kunnon tuikut, kun nuo ledit tuntuu olevan vähä liian vaisuja :D
Ideana on siis tehdä linssin päälle pahvi, jossa olevasta reijästä kuvataan läpi. Tuon reijän kuvio sitten määrittää millaisen bokehin kuviisi saat. Testissämme tein perus sydämmen muotoisen reijän pahviin, koska tuntui että tulevan mallimme kuvaamiseen se voisi sopia <3
Ensimmäinen testiversio ei oikein toiminut, kun reikä jäi ilmeisesti hieman liian pieneksi. Seuraava vedos toimikin sitten jo huomattavasti paremmin, laiskana paskana en kuitenkaan jaksanut alkaa vääntämään uutta lieriötä, vaan päätin että pidän tuota lappua linssin edessä vapaalla kädellä :D ja sehän toimi ihan kohtalaisesti.
Eilen sitten saatiin ihan oikea malli taloon. Ystäviemme A&E:n jälkikasvu Aada sai toimia upeana koekanina. Lamput rävähti käyntiin ja kamera alkoi laulaa. Tälläistä jälkeä saimme aikaan.
No se olis sitten sellaista. Tuossa kuvatessa tuli taas mieleen, että pitäisi hommata se kunnollinen jalusta. Reissussa usein ollut mukana yksinkertainen monopodi, mikä vakauttaa kummasti (ainakin pitkällä putkella kovassa rapulassa :D)
Sessarien jälkeen avasin koneen ja verkkokauppa.comin kameraputiikin. Hetken aikaa oon vilkuillut suosittua VANGUARD 264 ALTA PRO merkkistä tripodia. Tuossa kuolaamassani mallissa on varastosaldo kuitenkin näyttänyt jo pitkään pyöreetä nollaa, ja toimistusajaksi lupaillaan 4 viikkoa, joten eihän sellanen tule kuuloonkaa. Niinpä päätin, että tilaan yhden numeron "huonomman" ali Vanguard 263AB ALTA PRO:N, kun tuota näytti olevan hyllyssä. Ero tuon pikkuveikan ja isoveikan välillä on, että pikkuveikka taitaa olla kokoon taitettuna muutaman sentin pidempi, eli ei tuota mulle mitään tuskaa.
Tänään postimies-pate sitten ilmoitteli että jalusta on noudettavissa JEA! Paketti meni silpuksi silmän räpäyksessä ja musta mangneesiumirunkoinen kaunokainen putkahti käsiini niinkuin vavva putkahtaa kätilön hyppysiin. Ensivaikutelma oli todella positiivinen, jalusta on jämäkkä ja ton varaan uskaltaa helposti luottaa vähän kalliimpaakin kalustoa. Hieno ominaisuus tuossa on, että jalat taittuvat spakaatiin ja kameran saa melkein maan tasoon. Keskiputken kun taittaa linkkuun, niin puomi toimii hyvin videokuvatessa pannauksissa.
Jos tuosta härvelistä pitää jotain speksejä antaa niin kerrotakoon joitakin kriittisiä lukuja.
- Vahva ja taittuva keskiputki taittuu jopa 0-180 astetta
- Tukevat jalat taittuvat 25,50 tai 80 astetta
- Max. korkeus 173cm
- Min. korkeus 71,5cm
- Paino 2,4kg
Tosiaankin, idean pikku näpertelyyn sain yhdeltä DIY valokuvasivustolta. Artikkelissa käsiteltiin "bokehin" muokkausta, eli siis sitä kuvan taustalla olevan blurrauksen kuvion itse säätämistä. Normaalistihan peruslinssit tekee sellaista tasaisen pyöreää bokehia. En aluks meinannut uskonut miten helppoa tuon muokkaaminen voi ollakkaan. Artikkelissa esiteltiin hieno, pahvista väännetty lieriö ja siihen sovitettu reijällinen päällis kappale. No eihän siinä auttanut kun ottaa mattopuukko käteen ja alkaa viiltämään :D
Tälläiseen kikkailuun tarvitaan vähän hermoja, kohtalaisen nopea linssi (mahdollisimman pieni F arvo, mulla testissä f1.4) sekä jouluvalot, mielellään sellaiset kunnon tuikut, kun nuo ledit tuntuu olevan vähä liian vaisuja :D
 |
| LED tuikut. |
Ensimmäinen testiversio ei oikein toiminut, kun reikä jäi ilmeisesti hieman liian pieneksi. Seuraava vedos toimikin sitten jo huomattavasti paremmin, laiskana paskana en kuitenkaan jaksanut alkaa vääntämään uutta lieriötä, vaan päätin että pidän tuota lappua linssin edessä vapaalla kädellä :D ja sehän toimi ihan kohtalaisesti.
Eilen sitten saatiin ihan oikea malli taloon. Ystäviemme A&E:n jälkikasvu Aada sai toimia upeana koekanina. Lamput rävähti käyntiin ja kamera alkoi laulaa. Tälläistä jälkeä saimme aikaan.
No se olis sitten sellaista. Tuossa kuvatessa tuli taas mieleen, että pitäisi hommata se kunnollinen jalusta. Reissussa usein ollut mukana yksinkertainen monopodi, mikä vakauttaa kummasti (ainakin pitkällä putkella kovassa rapulassa :D)
Sessarien jälkeen avasin koneen ja verkkokauppa.comin kameraputiikin. Hetken aikaa oon vilkuillut suosittua VANGUARD 264 ALTA PRO merkkistä tripodia. Tuossa kuolaamassani mallissa on varastosaldo kuitenkin näyttänyt jo pitkään pyöreetä nollaa, ja toimistusajaksi lupaillaan 4 viikkoa, joten eihän sellanen tule kuuloonkaa. Niinpä päätin, että tilaan yhden numeron "huonomman" ali Vanguard 263AB ALTA PRO:N, kun tuota näytti olevan hyllyssä. Ero tuon pikkuveikan ja isoveikan välillä on, että pikkuveikka taitaa olla kokoon taitettuna muutaman sentin pidempi, eli ei tuota mulle mitään tuskaa.
Tänään postimies-pate sitten ilmoitteli että jalusta on noudettavissa JEA! Paketti meni silpuksi silmän räpäyksessä ja musta mangneesiumirunkoinen kaunokainen putkahti käsiini niinkuin vavva putkahtaa kätilön hyppysiin. Ensivaikutelma oli todella positiivinen, jalusta on jämäkkä ja ton varaan uskaltaa helposti luottaa vähän kalliimpaakin kalustoa. Hieno ominaisuus tuossa on, että jalat taittuvat spakaatiin ja kameran saa melkein maan tasoon. Keskiputken kun taittaa linkkuun, niin puomi toimii hyvin videokuvatessa pannauksissa.
Jos tuosta härvelistä pitää jotain speksejä antaa niin kerrotakoon joitakin kriittisiä lukuja.
- Vahva ja taittuva keskiputki taittuu jopa 0-180 astetta
- Tukevat jalat taittuvat 25,50 tai 80 astetta
- Max. korkeus 173cm
- Min. korkeus 71,5cm
- Paino 2,4kg
- Kantokyky 7Kg
Jalustan mukana paketissa tuli erillinen SBH-100 kuulapää. Tämä murkula kestää yli 10KG, eli ei tuossa kapasiteetti ihan heti lopu kesken. Tämäkin on erittäin jämäkän oloinen ja nestepää on toudella smootthi, eli kääntäessä ei ilmene mitään ihmeellistä tökkimistä tai rahinaa. Melko buono tulevissa videoprojekteissa.
En ala sen ihmeempiä satuilemaan, vaan puhukoot kuvat puolestaan.
- A&M
6 kommenttia:
Voi mikä hieno neiti siellä! <3 Ei kyllä parempia muistoja vois saada! :-) Teidän täytyy ehottomasti keksiä kaikkea muutakin kokeiltavaa, niin saadaan taas ihastella Antin taitoja!
Tulipahan ikuistettua kastelahjakin kaulassa, vaikka lievää mummo-efektiä saan siitä vieläkin! :-D Hahah. Ens kerralla sitte saa luonnonkikkura tukka toimia ainoana somisteena.
Uppeita on kuvat!!! Tuon uuden lelun hinta vaan jäi kiinnostamaan? :)
Jalusta posteineen 203,50 verkkokauppa.comista
Hintalaatusuhde on ihan kohillaan :)
Kuvat on upeita! voisitteko yrittää ihan rautalangasta vääntämällä selittää, että miten ko. kuvan oikein sai aikaan, tämä täällä ei nimittäin ymmärtänyt! :D tuliko ''sydänreijällä'' kuvan mustat reunat, vaiko kuvassa näkyvät sydämet? Tää täällä ei ymmärrä!
Eli tuo pahvinen "muotti" laitetaan linssin eteen, jolloin kuvattavan takana olevat led-valot muuttuvat sydämen muotoisiksi. Myös kuvissa näkyvät tummat reunat ovat osittain muotin tekemiä, mutta myös kuvanmuokkauksen tuotosta. Mitä isompi muotin reikä on, sitä vähemmän tummaa reunaa kuvaan tulee :)
Kiitos paljon, nyt tyhmäkin ymmärsi :)
Lähetä kommentti