Kun jäljellä on enää 8 päivää lähtöön, alkaa fiilikset heittämään kärrynpyörää. Työt loppui minun osalta eilen, mutta A jatkaa vielä urheasti viimeisiin päiviin asti. Työkavereita tulee kovin iso ikävä. Ne on huippuja, kun ovat kuukaudesta toiseen jaksaneet kuunnella mun hehkutusta reissuun lähdöstä :) Heipat vielä Länssärit!
Minulta on kysytty usein tässä lähiviikkoina, että joko jännittää? Yleensä jännitän asioita aivan hurjasti, mutta tämän reissun kohdalla, en ole tuntenut isompia jännityksen tunteita vielä ihan kamalasti. Luulen että se johtuu siitä, että minulla ei ole MITÄÄN käsitystä tai hajua, mitä tuleman pitää. En osaa kuvitella itseäni vielä määränpäähän, koska kaikki siellä on minulle tuntematonta ja täysin uutta. Eiköhän se jännitys pamahda esiin siinä vaiheessa, kun viimeisen kerran suljetaan ulko-ovi ja lähetään matkalaukkujen kanssa suuntaamaan kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Lento meillä lähteekin aamulla kello 8 reikäleipä, joten aikainen herätys tiedossa.
Kaikki minun ystävät ja perheenjäsenet varmasti tietää, kuinka paljon niitä tulen kaipaamaan tuon 8kk:n aikana. Tiiän, että täällä tulee tapahtumaan asioita kun en ole paikalla ja joita en pääse jakamaan mun rakkaiden kanssa, mutta sitä ei pidä käydä liikaa miettimään tai suremaan. Tämä reissu tapahtuu vain kerran elämässä ja jokainen minun läheinen varmasti tietää, kuinka tärkeä ja ainutlaatuinen tilaisuus tämä on :)
Oon onnellinen siitä, että saan jakaa tämän kokemuksen juuri A:n kanssa. Se on kiinnostunu asioista aidosti, tietää mitä tekee ja on muutenkin jämpti ihminen. Meillä tulee varmasti olemaan hullun hauska ja jännittävä 8kk!
Lupaan itselleni, että rikon rajoja, en nössöile ja aijon kohdata pahimmat pelkoni. Haluan päästä irti mun hukkumis/hai pelosta. A opettaa minut surffaamaan, niin eiköhän ne pelot siinä lähde ;-) Hähää.
Toivon myös, että minun hieman jälkeenjäänyt kielipää kehittyisi ja aijon kyllä tehdä töitä sen eteen.
Seuraavaksi sitten matkalaukun ja sinne sullottavien tavaroiden ja vaatteiden kimppuun.
See ya!
-M
Minulta on kysytty usein tässä lähiviikkoina, että joko jännittää? Yleensä jännitän asioita aivan hurjasti, mutta tämän reissun kohdalla, en ole tuntenut isompia jännityksen tunteita vielä ihan kamalasti. Luulen että se johtuu siitä, että minulla ei ole MITÄÄN käsitystä tai hajua, mitä tuleman pitää. En osaa kuvitella itseäni vielä määränpäähän, koska kaikki siellä on minulle tuntematonta ja täysin uutta. Eiköhän se jännitys pamahda esiin siinä vaiheessa, kun viimeisen kerran suljetaan ulko-ovi ja lähetään matkalaukkujen kanssa suuntaamaan kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Lento meillä lähteekin aamulla kello 8 reikäleipä, joten aikainen herätys tiedossa.
Kaikki minun ystävät ja perheenjäsenet varmasti tietää, kuinka paljon niitä tulen kaipaamaan tuon 8kk:n aikana. Tiiän, että täällä tulee tapahtumaan asioita kun en ole paikalla ja joita en pääse jakamaan mun rakkaiden kanssa, mutta sitä ei pidä käydä liikaa miettimään tai suremaan. Tämä reissu tapahtuu vain kerran elämässä ja jokainen minun läheinen varmasti tietää, kuinka tärkeä ja ainutlaatuinen tilaisuus tämä on :)
Oon onnellinen siitä, että saan jakaa tämän kokemuksen juuri A:n kanssa. Se on kiinnostunu asioista aidosti, tietää mitä tekee ja on muutenkin jämpti ihminen. Meillä tulee varmasti olemaan hullun hauska ja jännittävä 8kk!
Lupaan itselleni, että rikon rajoja, en nössöile ja aijon kohdata pahimmat pelkoni. Haluan päästä irti mun hukkumis/hai pelosta. A opettaa minut surffaamaan, niin eiköhän ne pelot siinä lähde ;-) Hähää.
Toivon myös, että minun hieman jälkeenjäänyt kielipää kehittyisi ja aijon kyllä tehdä töitä sen eteen.
Seuraavaksi sitten matkalaukun ja sinne sullottavien tavaroiden ja vaatteiden kimppuun.
See ya!
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti